perjantai 21. heinäkuuta 2017

Terveiset RIISAsta.

www.riisa.fi

RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo
Karjalankatu 1, Kuopio
info@riisa.fi
p.0206 100 266
avoinna ajalla 12.5. - 6.8.2017 ti-su 10 - 16 

Kaiken, ortodoksisen kirkkomuseon ulkopuolella olevan, kauneuden edessä seisoin hiljaa ja painoin sydämeni silmiin näkymän, joka avautui edessäni. Ulkona kukkivat kukat, katoksen alla oleva kellorivistö ja koristeelliset ovet kutsuivat RIISAan. Astu peremmälle Pirjo sisällä kohtaat kauneutta, sielukkuutta, harmoniaa, hyvää oloa sekä arjessasi pyhyyttä. Tämä jäi viime kesältä pysyvästi mieleni uumeniin kun kävin RIISAssa. Mieleni on taas avoin, kun astun ulko-ovesta sisään ja otan kaiken vastaan mitä minulle nähtäväksi annetaan. Olen siunattu, siltä minusta tuntui.

RIISAn seinustalla kukkivat kukat kutsuvasti.

Valkoisia tulppaaneja.

Kellot rivissä.



Olin pyhyyden portilla ja siitä ovesta astuin sisään.
yksi Euroopan huomattavimmista ortodoksisista kirkkomuseoista. Kirkkomuseon tehtävänä on tallentaa, säilyttää, tutkia ja pitää näytteillä Suomen ortodoksisen kirkon historiaan liittyvää ainutlaatuista kulttuuriperintöä sekä hyödyntää sitä kasvatus- ja opetustarkoituksiin.

RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo
Karjalankatu 1, 70110 Kuopio
Avoinna tiistaista sunnuntaihin 10 - 16.
p. 0206 100 266 / info@riisa.fi
yksi Euroopan huomattavimmista ortodoksisista kirkkomuseoista. Kirkkomuseon tehtävänä on tallentaa, säilyttää, tutkia ja pitää näytteillä Suomen ortodoksisen kirkon historiaan liittyvää ainutlaatuista kulttuuriperintöä sekä hyödyntää sitä kasvatus- ja opetustarkoituksiin.

RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo
Karjalankatu 1, 70110 Kuopio
Avoinna tiistaista sunnuntaihin 10 - 16.
p. 0206 100 266 / info@riisa.fi

RIISAssa ovat esillä näyttelyt Pyhyyden portailla - kokoelmanäyttely, sekä Kohtaamisia - Suomalainen usko. RIISA tarjoaa 100-vuotiaan itsenäisen Suomen kunniaksi kauniin katselemuksen suomalaisesta uskosta. Suomalainen usko kuvastuukin teoksissa laajasti. Näyttelyssä on teoksia muun muassa Eero Järnefeltiltä, Akseli Gallen-Kallelta ja Juho Rissaselta. Kohtaamisia - näyttelyn tarkoituksena on juhlistaa RIISAn 60-vuotista historiaa.



Minua kiehtovat ikonit, niiden kauniit riisat eli vaipat, jotka ovat kullattua hopeaa, helmiä, korukiveä ja koruommelta. Esimerkkinä mainitsen koristelun monimuotoisuudesta Jumalanäidin Ennusmerkki ja Konevitsan Jumalanäidin ikonien riisat. Olivat vaikuttavia ja kauniita. Myös votiivilahjat, rukouksen yhteydessä annetun lupauksen mukaiset uhrilahjat ja sädekehän tapaan koristeltu tsata-levy tulivat tutuiksi. Minulle kerrottiin myös Suojelijoiden sekä Pariisista Kuopioon kantautuneen luonnokseksi jääneen alttaritaulun tarina. Oli merkille pantavaa myös se, että ortodoksisen kirkon alttaritaulut kuvaavat ylösnoussutta Kristusta, kun evankelisluterilainen kirkon alttaritauluihin on usein kuvattu Jeesus ristillä.

 
Ikoneita.

Kullattu arkku.

Kaunis koruompeilen kirjailtu alttaripalvelusvaate

Jeesus ristillä.

Yläpuolellamme palvontamme kohde.

Kristus Kaikkivaltias.

Kahdella kielellä.

Poislähdön haikeutta.

Kiitos RIISAn henkilökunta.
RIISAssa on nähtävyyksiä vaativaankin silmään. Ainoastaan esineiden paljous sai minut lievän hämmennyksen valtaan "kaikkiko pitää kerralla katsoa?" Molemmat näyttelyt pysäyttivät ja olivat mielenkiintoiset sekä kokemuksena ainutkertaiset, - jäi mieleen. Hyvä olo vain hyrisi kananlihan muodossa ihollani, kun näitä museon tarjoamia aarteita silmäilin. Suosittelen, ja omin silmin jokaisen kävijän tämä kaikki on nähtävä.


Itse olen suunnattoman iloinen amanuenssilta saamastani ohjauksesta, tiedoista ja opastuksesta.

 
Minulla oli syytä innostua - innostu sinäkin!













Koirien(kin) Cafe Satama



Kävelimme Bonbonin eli Mr. Pompun kanssa eräänä tuulisena aamupäivänä Kuopion torilla ja etsimme keskustasta kahvilaa, jossa lämmitellä. Kahvilan myyjän kireä ilme ja huomautus koirasta sai minut ja sylissäni olevan pienen leijonan poistumaan iso take away -kahvi kourassa hyvin pikaisesti takaisin viimaan.

Suomessa tuo on valitettavan tyypillistä. Koirat eivät ole useinkaan tervetulleita asiakkaita yrityksiin, ei edes sylissä tai laukussa matkustaen nopeiden ostoksien ajaksi. Tiesin sen toki jo etukäteen, kunhan kokeilin. Meidät on heitetty ulos kahviloiden lisäksi niin huoltoasemalta kuin kioskiltakin. Kuopion matkustajasatamassa tilanne on kuitenkin toinen. Onneksi.

Cafe Sataman auringon alla
Aurinkoisena kesäpäivänä Jari huikkasi meille molemmille jo koiraystävällisen Cafe Sataman ovelta ”terve” ja Mr. Pomppu käveli tottuneesti sisälle sinivalkeaan rakennukseen.

Snuffle -Dog Beer

Pomppu tuijotti hyllyssä näkyviä olutpulloja ja minä sivelin kädelläni kahvilan vankan puupöydän pintaa samalla, kun mietin mitä haluaisin.

Kahvilan kalusteet on kuulemma savolaista käsityötä ja tehty kahvilaan mittojen mukaan Kuopion metsistä kaadetusta puutavarasta. Paikallisen käsityöläisen taidonnäyte ja ihastuttava yksityiskohta kahvilan tarinassa.

Tällä kertaa päädyin lasilliseen kylmää juomaa jäillä, vaikka Cafe Sataman kesäkeittiön grilliherkut ovatkin aina maistelun arvoisia. Pomppu taas päätti oluen sijaan tilata lounasta ja nauttia sen aurinkoterassilla.

Emme ennättäneet istuutua kunnolla edes paikoillemme, kun Pomppu oli jo kieputtanut itsensä pöydän pukkijalkaan ja Sille tarjoiltiin kupillinen vettä sekä laitettiin koirien oma à la carte -lista kirsun alle.

 

Se mietti kanaherkun, kalkkunaherkun ja lihapullien välillä tovin, mutta päätyi Jarin suosituksesta tilaamaan pienen annoksen kalkkunaherkkua.


"Yksi pieni kalkkunaherkku, kiitos."
Ruokahalusta ja annoksen maittavuudesta päätellen isompikin annos olisi uponnut, kuten seuraavasta videonpätkästä on havaittavissa.



Cafe Sataman noin 150 vuotta vanha rakennus on palanen Kuopion historiaa. Toimittuaan aikoinaan yli 140 vuotta satamatoimistona, rakennukselle annettiin remontin myötä uusi elämä ja se uudistettiin ravintolakäyttöön kesällä 2013.

"Saanko maistaa?"
Cafe Satamassa on tällä hetkellä 140 asiakaspaikkaa, joista suurin osa löytyy ulkoa satamatorin puolelta erittäin viihtyisältä valkoisin puukalustein kuorrutetulta terassilta. Satamamiljöö on todella upea. Sitä ja kimaltavaa järvenpintaa katsoo ilokseen  ruoan ja juoman nauttimisen yhteydessä.

Satama on ollut minulle aina yksi Kuopion kauneimpia ja viihtyisimpiä paikkoja. Jo pienenä rattaissa istuen kävin usein satamatorilla äitini kanssa. Joskin meillä oli kielto mennä torille ilman isoveljeäni (joka oli kiellon antaessaan myös alle kouluikäinen), koska hän ei luottanut siihen, että äitini osaa ilman häntä huolehtia, etten päädy satama-altaaseen.

Cafe Satama seisoo upealla paikalla satamatorin laidassa ja rakennuksen remontti sekä sisustus on toteutettu kunnioittaen sataman historiaa. Ja kuten jo totesin, minua viehättää erityisesti ajatus paikallisen työvoiman ja materiaalin käytöstä muun muassa Cafe Sataman kahvilan kalusteissa.

"Mmmm."
Ilahduttavaa on myös se, että terassia on edelleen laajennettu, joten Kallaveden äärelle rennon palvelun Cafe Satamaan mahtuu aiempia kesiä enemmän kiireettömiä, hyvän ruoan, juoman ja musiikin ystäviä.

Koiraystävällisyyden ja mielenrauhaa tuovan ympäristön lisäksi Cafe Sataman viihtyvyyttä lisäävät muun muassa useat ulkotulet, lämpimät viltit ja kesäisin terassilta löytyvä vanha jukebox, joka laulaa asiakkaiden mieltymysten mukaan veloituksetta. Juomaa ja ruokaa voi tilata niin ulko- kuin sisätiskiltä.

Pieni kesäsadekaan ei terassinautintoa haittaa, sillä ulkotulien ja vilttien lisäksi osa terassista on suojattu katoksin. Iltaisin auringon säteiden hiipuessa myös Kallavesi on usein tyyni eikä tuuli haittaa Cafe Satamassa istumista. Silti viltin alle on miellyttävä käpertyä. En ole joutunut tai oikeastaan ennättänyt kertaakaan edes pyytämään vilttiä, sillä joko Jari tai James on aina ollut minun ajatusta nopeampia ja jompikumpi on aina tuonut viltin hartioilleni. Heillä onkin tapana kiertää asiakkaiden joukossa kysymässä kuulumisia sekä tiedustelemassa onko tarvetta viltille tai pepun alle laitettavalle pehmusteelle.

Koirien Facebook -pidetään satama siistinä
Historiallisen kahvilarakennuksen lisäksi Kuopion historiaan pääsee kurkistamaan Cafe Satamassa myös satama-aiheisen valokuvanäyttelyn avulla. Kuvat ovat kahvilassa lainassa Kuopion Kulttuurihistoriallisen museon arkistoista.

Cafe Satama tekee kuitenkin joka päivä uutta historiaa olemassaolollaan. Sosiaalisessa mediassa monet meistä ovat jo nähneet esimerkiksi kahvilan yrittäjien tämän kesän innovaation Koirien Facebookista, jonne Mr. Pomppukin kävi tekemässä päivityksensä lounaan jälkeen. 

Cafe Satama on avoinna kaksi- ja nelijalkaisille otuksille toukokuun alusta elokuun puoleen väliin saakka. Kahvila aukeaa yleensä puolen päivän maissa sään näin suosiessa ja ovet ovat tavallisesti auki niin kauan kuin asiakkaita riittää. Viikonloppuisin ovet ovat auki vieläkin pidempään kuin arkena.

Cafe Satamaa ei kannata unohtaa kesäkauden jälkeenkään, sillä syksyllä ja talvella kahvila toimii tilausravintolana ja on auki erilaisten tapahtumien ajan. Niin talven kuutamoluistelussa kuin Ice Marathonin aikanakin kannattaa siis piipahtaa Cafe Satamassa kuuman tai kylmän juotavan äärellä.

Talvea ennen annetaan kuitenkin kesän helliä meitä. Ehkäpä viime kesän innoittamana tänä kesänäkin Cafe Satamassa päästään nauttimaan kakkubuffasta (tämä olisi niiiin jees!) ja erilaisista live-esiintyjistä. Varmaa on ainakin se, että Jari ja James ottavat jatkossakin myös koira-asiakkaat vastaan ilolla ja lupsakalla asenteella.


Jari, James ja Mr. Pomppu

Cafe Satamaa kiittäen aurinkoisin terkuin

Tytti ja Pomppu

www.cafesatama.fi
www.kuopio.fi/matkustajasatama

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Biisi koskettaa puhetta vahvemmin


Osui ja upposi.
En nimittäin koskaan ole sietänyt naisten saunailtoja, jotka jo olomuodossaan edellyttävät tyhjännauramista ja nykytermein sanottuna "avautumista".  Katsomossa naurattaa ja itkettää yhtaikaa kun näytelmän Terhi (Heli Lyytikäinen) saa primitiivisen kohtauksen naisten avautumisesta.

Kuopion Uuden kesäteatterin Katri Helena Laulajatyttö rakentuu tarinasta ja tarinoista. Käsikirjoitus limittää yhden elämän ja monta elämää. Tyttöjen saunailta kulkee nykypäivässä ja paljastaa äidin ja tyttären, Pirkon (Tiina Paakko) ja Jannican (Riikka Voutilainen) suhteen ristiriidat. Pirkko äitinä on kykenemätön hyväksymään tyttärensä erilaisuuden. Hän koteloituu ja haluaa olla huomionkohteena edes viinanhuuruisessa sökellyksessään.

Pirkko ei pysty puhumaan rintasyövästään läheisilleen. Niinpä Katri Helenan biisit tulevat lohduksi ja turvatyynyksi. Katri Helenan kappale on osa hänen sairauskertomustaan. Korvamatona soiva syksyn sävel taas on muistutusTerhin kuolemanpelosta.

Miten pohjaan asti musiikki koskettaakaan ihmisen tunnetiloja, itkua ja puhumattomuutta. Enemmän kuin oljenkorteen siihen tartutaan.

Viisas ja oivaltava käsikirjoitus (Johanna Keinänen, Sami Kojonen, Kimmo Virtanen) ei ole pelkästään Katri Helenan elämäkerta. Musiikkinäytelmä tarttuu elämän käänteisiin, sen pakahduttaviin ensisuudelmiin, mutta myös elämän mukanaan kuljettamiin kipukohtiin kuolemaa ja luovuttamista myöten.

Kuka on Johanna Keinänen, kysyy väliajalla samaan kahvipöytään osunut tuttava. Ilomielin kerron kaiken, minkä tämän laulunäytelmän tähdestä tiedän - Tyyne Kettusta unohtamatta. Sillä onhan Johanna Keinänen tämän näytelmän Tähti. Ei liikaa yritä olla kuin Katri Helena, mutta tulkinnoissaan onnistuu satasella.

Katri Helena kantaa mukanaan Suruksi ristimäänsä mielikuvituseläintä. Kuopiolaisena kannan surua siitä, että tämä on Kuopion Uuden kesäteatterin jäähyväiskesä kahdeksan teatterikesän jälkeen.

Paras kiitos ja hatunnosto kesäiselle ammattiteatterille on se, että täytämme Rauhalahden Teatteriareenan katsomon nyt kun se vielä on mahdollista.

WILHELMIINA HONKANEN
Kirjoittaja on päätoimittaja (eläkkeellä) sekä Kuopion kaupungin hyvinvointilähettiläs.


KATRI HELENA LAULAJATYTTÖ
Rauhalahden teatteriareena

Ohjaus: Kimmo Virtanen.
Esitykset 13.8. saakka

Johanna Keinänen on musiikkinäytelmän Katri Helena.
Kuva Petra Tiihonen, Alias Studiot

perjantai 7. heinäkuuta 2017

VB-valokuvakeskus maanantai 26.6.2017.

www.vb-valokuvakeskus.fi

Ikimuistoiset ja vaikuttavat kesänäyttelyn valokuvat.

Yksi harrastuksistani on valokuvaus. Minusta on erityisen mukavaa katsella myös muiden ottamia valokuvia. Tänään päätin lähteä katsomaan VB-valokuvakeskukselle kansainvälistä kesänäyttelyä, joka oli ensimmäistä kertaa Suomessa VB-valokuvakeskuksessa Kuopiossa.  Tuumasta toimeen ja niinpä perille päästyäni silmittelin siellä 50 upeaa valokuvaa, piipahdin Viktorin Ateljeessa ja viivähdin tuokion ihastuttavassa puutarhassa.
Aurinko paistaa pilven takaa, lähdin kävelemään Neulamäestä VB-valokuvakeskukselle.
Matkan varren houkutuksia - kameralle.
Erittäin mielenkiintoista.




VB-valokuvakeskuksen kansainvälinen kesänäyttely 50 Greatest Photographs of National Geographic vie suurenmoiselle ja värikylläiselle maailmanympärysmatkalle halki maiden, mantereiden ja merien. Näyttely oli vaikuttava ja jätti jälkeensä mukavan muiston. 

National Geograpihic Society on yksi maailman suurimmista yleishyödyllisistä tieteen ja kasvatuksen järjestöistä. Se on myös merkittävin kiertävien näyttelyiden järjestäjistä maailmanlaajuisesti.
Kesänäyttely on ajalla 2.6.-27.8.2017 ja avoinna: ma-su klo 12-18.

VB-valokuvakeskuksen valokuvat herättivät minussa suuria tunteita, niin iloa kuin surua. Valokuvat olivat taitavasti ja onnistuneesti kuvattuja, sekä jokaisella valokuvalla oli oma tarinansa, jonka kuvaaja oli kertonut. Erityisesti mieleeni jäivät muotokuva afgaanitytöstä pakolaisleiriltä Pakistanista,  kookas puu jonka rungolla oleili ihmisiä, luolasukeltajat,  sekä valokuva Titanic-laivan keulasta Pohjois-Atlantin syvyyksistä. Vaikuttavin valokuva oli tutkijasta ja simpanssista, se oli kaunis, herkkä ikoninen valokuva. Sen oli ikuistanut Nick Nicholsin.

Puutarhasta napattua. Värien loisto on mitä kaunein.
VB-valokuvakeskus ulkopuolelta. Kesäinen pihapiiri.
VB:n ateljeen oven vieressä kukki vaaleanpunainen ruusu.

Viktor Barsokevitsch ateljee.
Kellarinäyttely avautui kertomuksella Barsokevitscin perheestä sekä talosta ja esillä olivat myös hänen tunnetuimmat Ateljeessa otetut valokuvat. Näyttely on esillä ajalla 16.6.-29.10.2017.
Kannattaa totella.
Lupa innostua.
Huomasin VB-valokuvakeskuksessa myös pienen puodin, jossa oli myytävänä mm. lahjatavaroita, kirjoja ja postikortteja.

VB-valokuvakeskus / VB Photographic centre
Kununkaankatu 14-15 ,70100 Kuopio
Puh. 044 744 64 24

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Kuopio Wine Festival 1.7 - Lauri Tähkä & Antti Tuisku LOPPUUNMYYTY


Aurinko, hyvä musiikki ja rento fiilis. Love It!

Tänä vuonna Viinijuhlat aloitti perjantaina Roope Salminen & Koirat sekä Jari Sillanpää. Lauantaina päästiin nauttimaan Lauri Tähkästä sekä Antti Tuiskusta. Vuosi sitten olin menossa Antti Tuiskun keikalle Viinijuhlille, mutta silloin se harmillisesti peruuntui. Lauantaina odotukset olivat sitäkin korkeammalla ja koska säät hellivät vielä ihanasti juhlakansaa, niin lauantaina oli pääsyliput myyty loppuun iltapäivään mennessä ja portilla oli lippuja vähemmän myynnissä kuin mitä olisi ollut tulijoita.

Street food.... mmmm... mitä tekisi mieli? Hotdog, burgereita.... jotain hyvää ja ihanaa.

Vuonna 2000 on edellisen kerran ollut teemana Kalifornia jossa tuotetaan 90% Yhdysvaltojen viineistä. Yhdysvallat on neljänneksi suurin viinimaa maailmassa. Tämän vuoden viineissä maistui niin Pohjois- kuin Etelä-Amerikka. Tämän vuoden Taste of America tuo streed food -kadulle amerikkalaisia pikaruoka herkkuja burgereista lähtien erilaisilla valmistustavoilla. Itse nappasin ruokarekasta älyttämän hyvän hampurilaisen. Suosittelen! Kannattaa piipahtaa myös Salakapakassa sekä samppanjan myyntipisteellä hakemassa pientä ekstraa juhlafiilikseen.




Edellisvuosien kävijöiden toiveesta tänä vuonna on päädytty siihen ettei sateenvarjoja voi tuoda alueelle. Onneksi Viinijuhlien aloituspäivät kuuluivat tämän kesän kauneimpiin kesäpäiviin. Aurinkoinen mieli ja sää kyllä näkyi myös juhla-alueella. Tuttuja oli paljon liikenteessä ja monesti sai pysähtyä morjestamaan ja vaihtamaan kuulumisia.

Lauri Tähkä esiintymässä, ei tarvinnut olla yksin

Koska viinijuhlaliput oli myyty loppuun niin se kyllä myös näkyi alueella. Artistien keikkojen aikana siirtyminen street food alueelta ravintola Wanhan sataman päätyyn ja takaisin vaati rauhallista ja varmaa etenemistä väentungoksessa. Onhan se toki vaihtelua suomalaiseen mentaliteettiin... joutaa sitä talvella taas seisomaan -25 asteen pakkasessa bussipysäkillä vähintään metrin etäisyydellä muista ihmisistä.

Lauri Tähkä

Lauri Tähkä veti keikan läpi rautaisella ammattitaidolla ja tuttujen laulujen sanat raikuivat koko yleisön suusta.




Lauri Tähkän ja Antti Tuiskun esitysten välissä oli tarjolla tanssiesityksiä sekä Jimmy Cole Feat. Veeti. Taukojen aikana ruuhka tuntui eniten bajamajojen päässä pitkinä jonoina. Artistien keikkojen aikana jonoja ei ollut jonoja juuri yhtään, joten kannattaa ajoittaa piipahdukset suosikkiartistien keikkojen aikana, jos vain mahdollista.


JA ANTTI TUISKU..?


No olihan se aika hemmetin hyvä... mentiin eikä meinattu kahden vuoden edestä.



Kaikille yllätyksenä kesken esityksen Antti kosi faninsa puolesta tämän rakastettua:

"..Silti sinä näit jotain ja nostit minut ojasta, syliisi ja otit kanssani kulkemaan. Sen hetken jolloin rakkauteni sinuun leimahti. Sen hetken jälkeen olemme kulkeneet ylä- ja alamäkeen kohdaten paljon hyvää mutta myös niitä vaikeita asioita. Silti aina ylös nousten raivanneet tiemme tähän hetkeen. Jolloin haluan osoittaa kaikille miten paljon sinua rakastan. Hetkeen jolloin kysyn sinulta näiden vuosien jälkeen, Tahdotko sinä...."

Taisi Marjo tahtoa Pyryn... <3 Jos itselle tämän kesän Viinijuhlat oli todella ikimuistuinen juhla ystävien kanssa niin ainakin olen varma, että en ollut ainut.



Kiitos Kuopio Wine Festival huikeasta illasta! Olkoon koko viikko aurinkoinen, viini ja ruoka maistuvia sekä artistit yhtä mahtavia kuin lauantaina. Maanantaina 3.7 Viinijuhlat jatkuvat Michael Monroen ja Haloo Helsingin kera. Vielä on lippuja myynnissä, mutta kannattaa olla nopea ettei jää ilman.

Tutustu lisää Viinijuhlien ohjelmistoon.
http://kuopiowinefestival.fi/ohjelma/




lauantai 1. heinäkuuta 2017

Taste of America eli Kuopio Wine Festival 2017


Kuopion viinijuhlat & teemana Ameriikka- lupa on  innostua!








Fiinit juhlat, viinijuhlat ja toki ihmisiä on juhlassa mukana. Ihmisiä, jotka olivat iloisia, vapautuneita, osallistuvia ja täynnä innokasta oikeaa uteliaisuutta oikeaa #viinijuhlakansaa#. He nauttivat tarjolla olevista tekijöistä täysin rinnoin – kaikki tai ei mitään. Jokainen ihminen osallistui viinijuhlille omalla tyylillään. Jotkut ihmiset olivat panostaneet meikkiin, kampauksiin ja pukeutumiseen. Toiset ihmiset tulivat tavanomaisissa arkisimmissa vaatteissa. Mukavaa kun ei ollut minkäänlaista pukeutumisetikettiä.  Sai olla just niin kuin oli, ja se oli sitä parhautta.  Iloita hyvässä seurassa ja olla oma itsensä. Ilman kursailua.

Kaikella tavalla ilta oli täydellinen. Juhlakansan meno ei ollut jäykkää ja kuivaa vaan todellakin päinvastaista. Sää suosi.  Esiintyjinä olivat huippu artistit. Viinijuhlien työntekijät olivat ystävällisiä, avuliaita ja erittäin ammattitaitoisia. Homma toimi hyvin ja kaikki oli niin kuin olla pitikin viinijuhlissa. Viinitupia ja ruokakojuja oli useita ja hyvin oli huomioitu myös erityisruokavaliot. Bajamajoja oli järjestetty molempiin päihin juhla-aluetta ja niitä oli riittävästi koska jonoakaan en huomannut ohitse kulkiessani. Järjestyksenpito oli onnistunutta, joten turvallisuus oli taattu.

"niin kaanis oli ilima.."
Huippuartistit.
Viinitupa työntekijöineen.
Tuiki tärkeä bajamaja.
*********************************************************************************
 
Kakkoslava oli tullut takaisin ja näin ollen viinijuhlilla oli enemmän musiikkiesityksiä. Pienemmällä lavalla esiintyi Jimmy Cola feat Veeti. Isommalla lavalla esiintyivät Roope Salminen Koirat bändinsä kera sekä koko kansan oma Jari Sillanpää bändinsä kanssa. Suuri taitelija osasi ottaa yleisönsä taitavalla esiintymistyylillään, joka on ihan bueno, pro ja 5/5, sekä omalla vaatimattomalla lavakarismallaan ja pehmeän täyteläisellä äänellään. Ihmiset lauloivat hänen kanssaan ja salamavalot räiskähtelivät. Jartsasta piti saada muistoja ja viinijuhlien fiini fanikansa oli hurmioissaan hänestä. Jossakin vaiheessa iltaa Jari kysyi yleisöltä: "rakastatteko te minua?" Niinpä yleisöstä kuului että "rakastetaan", siihen Jari vastasi sulokkaasti "ihanaa." Voi kun sen äänenpainon saisi laitettua kuulumaan tähän millä hän vastasi - mutta hellä se oli. Entäpä se Jartsan ja bändin esittäytyminen - ei mitään seinäruusumaista. Vau!

Pienempi esiintymislava Jimmy Cola feat Veeti.

Isompi esiintymislava: Roope ja Koirat.

Jari "sydän lyö bum ja bum..."

Silleen veijarimaiseti

ja täydellä tunteella  ja suurella sydämellä.
Taste of America. Ruokana oli amerikkalaisia herkkuja kuten muun muassa hampurilaisia, erilaisia ranskiksia, porsasta, pihviä ja makeita leivonnaisia. Ravintolatelttaakin oli uusittu, se oli ikkunallinen ja jo alkuillasta se oli täynnä fiiniä viinijuhlakansaa. He nauttivat ruuista ja maistelivat tarjolla olevia viinejä ja muita juomia. Huomasin että, syömiset ja juomiset maistuivat. Oma ruoka - annokseni oli porsasta, kaalia, lohkoperunaa ja kermaista kastiketta. Maistoin myös hapokasta ja hedelmäistä valkoviiniä, jossa suuntuntuma oli maukas ja jälkimaku kevyen mausteinen.

Uusittu ravintolateltta ikkunoineen.
Viinijuhlakansaa nauttimassa hyvästä ruuasta ja viinistä.

Pieni pala ruokalistaa.
Ruoka-annokseni. Gluteeniton ja laktoositon possu.
Kun pyysin naisellista kuivaa tai puolikuivaa valkkaria, minulle esiteltiin viini jota maistoin 12 cl.
Makeaakin sai mahan täydeltä. gluteenitonta herkkua.
                                    


Meillä kaikilla oli niin mukavaa, niin kivaa oli saada olla mukana. Viinijuhlien kokonais anti oli miellyttävä. Tästä jäi hyvä jälkimaku ja Kuopion vetovoimaisuus näkyi monin tavoin. Täällä osataan! Viinikylän ruuista ja juomista sai myös bonusta S-etukortilla. Suosittelen viinijuhlia, ovat aikuisten ihmisten mukavaakin mukavammat arjen katkaisu juhlat. Pientä ylellisyyttä.