lauantai 20. kesäkuuta 2015

Saa katsoa. Saa koskea. Saa kuvitella.

Toivo ja Väinö 

"Älä koske. Älä koputa. Älä koske. Enkö juuri sanonut että älä koske!" Pienten lasten kanssa joskus museokierros voi saada aikaan hermosäikeiden pinkeytymistä, mutta tällä kertaa ei ratissut hermot kieltämisestä lapsilla eikä äidillä. Museoissahan yleensä ei saa koskea teoksiin mutta Kuopion Taidemuseon patsaskierroksella on lupa toimia toisin: saa katsoa, SAA KOSKEA ja saa lennätellä mielikuvitusta. Saa myös koputella ja kummastella mistähän aineesta patsas on mahdollisesti luotu.

                                                                                                                                                             Onnellinen Oksapoika ystävineen- lasten patsaskierroksella meitä opasti taidemuseon intendentti
Veljmies,  1959 Heikki Konttinen
Marianna. Aloitimme kierroksen laulamalla Veljmiehelle onnittelulaulun sillä hänen onnenpäivänsä oli juurikin tänään 18.6.:  56 vuotta olemme saaneet patsastella Heikki Konttisen luomaa Veljmiestä torillamme. Olemme Väinö 4,5 vuotta ja Toivo 3 vuotta kanssa ihailleet jo torimme patsaita useaan kertaan aiemminkin mutta ilman opastusta. Luulin ennakkoon että olemme tavanneet jo kaikki patsaat mutta hupshei, olimmekin huomanneet vain puolet torimme patsasystävistä.


Oksapoika, 2013 Pekka Kauhanen
Veljmies ei ole enää ainut mies torilla vaan on saanut ystäväkseen Oksapojan, joka seisoo ilman kenkiä Kauppahallin toisella laidalla. Miksi Oksapojalla ei ole kenkiä? Kesällä ei tarvitse kenkiä, mutta talvella varpaat paleltuu. Mutta miksi Oksapojalla on oksia? Lintuja varten vai Sinun kättäsi varten? Mitä Oksapoika ajattelee? Hän selvästikin hymyilee. Vai näyttääkö hän hampaita kuin hevonen hammaslääkärissä kuten Toivo tuumaili.  Miksi Oksapoika näyttää hymyilevän onnellisesti? Onko Oksapoika onnellinen koska hänellä on ystäviä ympärillä?  Mutta minne Oksapojan katse suuntaa?


Nalliainen, 2013 Pekka Kauhanen
Oksapojan Ystävä Nalliainen löytyykin hänen selkänsä takaa penkiltä. Nalliainen ei olekaan mikään tavallinen ystävä vaan hän on Ystävä. Ystävänä Nalliainen on kaikkien Ystävä: jos olet yksinäinen istuudu Nalliaisen viereen ja kerro huolesi,  ilosi ja hän kuuntelee. Väinön mielestä Nalliainen näyttää aivan satukirjan Pinokkiolta pitkine nenineen. Vai onkohan Nalliainen sittenkin velmuileva savolainen Pinokkio?




Kuutar ja Päivätär, 2013 Pekka Kauhanen
Oksapojan hymyyn syy voi löytyä kauniista pikkuruisista Kuutar ja Päivätär patsaasta, jonne Oksapojan valoisa katse suuntaa. Öisin kuunsilta valaisee Oksapojan katsetta yhdessä Kuuttaren kanssa ja päivisin auringonsäteet tanssittavat Oksapoikaa Päivättären kanssa.  Näin romanttisesti aikuisena luon mielikuvaa patsaista mutta Väinö kertoi kuitenkin "prinsessoista" totuuden: Oksapojan nenäliinat ovat lentäneet lamppuun, kun sillä oli nuha.


Pullopostia, 2013 Pekka Kauhanen
Pullopostia, 2013 Pekka Kauhanen
Oksapojan ystävät lähettävät hänelle pullopostia Kallaveden aaltoja pitkin. Hänen pullopostilaatikkonsa on aivan Siskotytön valvovan silmän alla. Mitähän kirjeessä lukee? Merkkikieltä vai ihan savoa? Paikalliset linnut ovatkin juuri ennen tuloamme lähettäneet lentopostia pullopostin päälle.








Reikäleipää, 2013 Pekka Kauhanen


Mitähän Oksapoika syö? Lihapiirakkaa? Mansikoita? Kalakukkoa?
Veljmies syö ainakin kalaa ja
hänen viereisessä oksassa onkin Reikäleipää.
Mutta miten Oksapoika ylettää korkealta reikäleipää ottamaan?
Ottaa tietysti oksasta kiinni ja kiipeää, kertoo Väinö.

Juhani Ahon virsut, 2013 Pekka Kauhanen
Veljmieheltä reikäleivänheiton matkan päässä Musiikkikeskukselle päin löytyy penkin alta kengät. Ovatkohan ne Oksapojan puuttuvat kengät? Mutta miltäs nämä kengät näyttää? Ne näyttää crocseilta, kertoo Toivo. Niin no, oikeastaan ne ovatkin entisajan crocsit eli virsut. Mutta miksi virsut on jätetty penkin alle? Onko Oksapoika kiivennytkin oksistoon hakemaan Siskon Liskoa, joka hännästään roikkuu oksalta? Onko Siskon Lisko sukua sisiliskolle? Entäs jos se katkaiseekin hännän ja tippuu oksalta suuhuni kun ihailen sitä alhaaltapäin?
Siskon Lisko, 2013 Pekka Kauhanen
Mutta mikä olikaan hauskin patsas kierroksellamme? Itse pidin veikeästä Nalliaisesta, Väinö tykkäsi "Nenäliinoista" ja Toivon mieleen jäi pikkuinen Puijon torni, joka suihkuaa kauniisti Veljmiehen edessä. Kierroksen miinuksena voidaan mainita että tyttöjä oli liikaa Väinön mielestä, mutta Toivo olisi halunnut tyttöjä olevan vielä enemmän.

Lasten kanssa näen enemmän.
http://taidemuseo.kuopio.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti