torstai 24. marraskuuta 2016

Kylmään syliin! Lupa Innostua.



Kun elämässä on jotain hyvää ja vaikka se hyvä on kylmää, sen puolesta kannattaa olla äänessä. Itse innostuin avannon kylmästä sylistä >kymmenen vuotta sitten. Talviuinti on kiireetöntä nautiskelua ja olen sitä mieltä, että siihen kannattaa perehtyä. Ja, vaikkapa innostua.

Harrastan talviuintia. Olen ollut koukussa siihen jo reilut kymmenen vuotta. Kerron omia kokemuksiani talviuinnista. Miten se on vaikuttanut kehooni, terveyteeni ja hyvinvointiini. Onko talviuinnilla ollut ennaltaehkäisevää vaikutusta esim. flunssatauteihin? Miksi uin useiden talviuimareiden kanssa hyisessä vedessä?

Kaikki sai alkunsa vuonna 2005. Sain vanhalta tuttavaltani kuulla talviuinnin hyvistä vaikutuksista. Kävin muutaman kerran pulahtamassa avannossa, mutta sairastuin flunssaan ja se jäi siltä osin siihen. Aloitin talviuinnin kuitenkin uudestaan vuonna 2006. Kesällä aloittamaani uintia jatkoin syksyyn ja siitä sitten talveen. Vesi ei tuntunut järven jäätyessäkään kylmälle, kun vesi asteittain viileni syksyn kuluessa ja uin päivittäin. Pitkiä matkoja. Pitkiä aikoja. Niinpä totuin viilenevään veteen.

Alkuun uin todella pitkiä matkoja, jopa 10 - 15 - 20 minuuttia vielä lokakuussa. Myöhemmin vähensin uintiaikaa, koska pitkä uiminen viileässä vedessä aiheutti uupumusta. Keho ehti viilentyä kylmässä vedessä jo liikaa. Oli hitaanpuoleinen olotila ja palelin pitkään uimisen jälkeen.

Jatkoin talviuintia päivittäin pienin pyrähdyksin. Aloin huomata muutoksia ihossa ja kehossa. Iho rupesi hehkumaan ja järvivedellä oli myös ihoa pehmentävä vaikutus. Tosin itse joudun iholleni käyttämään kosteuttavia voiteita päivittäin. Myös laihduin. Se johtui siitä, että kun oleilin pitkään kylmässä vedessä, niin elimistöni joutui tekemään uinnin jälkeen runsaasti töitä kehoni lämmittämiseen. Siihen kului energiaa. Myös muita hyviä vaikutuksia elimistössäni huomasin; siihen jäi koukkuun, pulssi hidastui, kivut lievittyivät, yöuneni laatu parani, palauduin lenkkeilyn jälkeen nopeasti ja kylmällä vedellä oli hämmästyttävän piristävä vaikutus. Kun muilla kanssa ihmisillä oli flunssa, en siihen sairastunut. Aamu-uinti se vasta poikaa oli. Se piristi niin, että huonostikin nukutun yön jälkeen olo oli töissä virkeä koko työpäivän ajan. Kuitenkin tulee muistaa, että talviuinnin vaikutukset ovat erilaisia eri ihmisillä.

Pitkällä aikavälillä en enää ole reagoinut niin voimakkaasti talviuinnin vaikutuksiin. Elimistö tottuu kaikkeen. Kyllä se edelleen koukuttaa, piristää ja hoitaa ihoa sekä pitää pienet flunssat poissa. Tosin olen sairastanut vain viisi flunssaa 10 vuoden aikajanalla. Kipua se lievittää tehokkaasti. Kaiken edellä mainitun tekevät elimistöstä vapautuvat hormonit - kortisoli ja endorfiinit.

Harrastuksena pidän talviuinnista, avannon kylmään syliin on ihanaa laskeutua. Sen syleily ja suudelma houkuttelevat, koukuttavat ja karaisevat. Yleisesti ottaen talviuimarit ovat karaistuneita ihmisiä - heitä harvoin paleltaa. Muutamat talviuimarit ovat pitkiä aikoja avannossa. Toiset taas viipyilevät uinnin jälkeen laiturilla uima-asussa jutellen uintikaverille. Jotkut taas kastelevat päänsä. Itse en tee mitään näistä ja uin aina pipo päässä.

Talviuinti ei ole terapiaa - ja se tulee tiedostaa. Sillä voi olla terveyttä edistävä ja ennalta ehkäisevä vaikutus, mutta se ei ole terapiaa. Masentuneelle ihmiselle en suosittelisi talviuintia. Sydän ja verisuonisairauksia potevien pitää ensin käydä lääkärin pakeilla ennekuin pulahtavat avantoon. Nimittäin joka kerta, kun itse laskeudun avantoon, henki salpaantuu ja sydän tykyttää kuin se kuulu lampaansaparo. Nämä oireet tasaantuvat hyvin pian jo avannossa ollessani. Talviuinti kysyy luonnetta, ihan kaikki ihmiset eivät pysty pulahtamaan kylmään veteen. Flunssaa potevana en mene avantoon. Uinnin jälkeen kuivaan itseni hyvin ja pukeudun lämpimästi. Kotiin tultuani huollan uintivarusteet hyvin seuraavaa kertaa varten ja juon uintikahvit tai ruokailen.

Talviuinti on mun juttu!

Kuvat: Kirveslahdelta Petosen talviuimareiden uintipaikasta. Alla olevissa kuvissa mukana Jorma, Pentti ja Pirjo.

Petosen talviuimareita Kirveslahdella, Jorma petkeleen ja Pentti harjan varressa.

Näin he pitävät huolta meidän jokaisen turvallisuudesta. Jäät on hakattava ja harjattava pois laiturilta ettei ole liukasta.

Hyvinvointilähettiläs Pirjo laskeutuu avannon kylmään syliin. Yhdestoista vuosi pyörähti käyntiin talviuinnin parissa.

Avannossa pipo päässä, tossut jalassa, hanskat kädessä ja tietysti uimapuku.

Tämä on se mukavin hetki kun alkushokki on ohitse. Enää ei henkeä salpaa ja sydämen lyönnit ovat tasaantuneet.

Jäät ovat laiturista hakattu petkeleellä ja nyt on harjaamisen vuoro. Pentti asialla. Petosen talviuimareiden uintipaikka on nyt hyvin huollettu.


http://www.kuopiontalviuimarit.fi/

https://www.facebook.com/Petosentalviuimarit/

1 kommentti:

  1. Avanto uintia pitää käydä kokeilemassa. Joskus vuosia sitten olen avannossa käynyt, mutta vain kastautumassa. Muistan toki hyvänolon tunteen mitä se aiheutti. Siispä eikun kokeilemaan...

    VastaaPoista