sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Matolta arkeen -joogaa jokapäivään

Kissat ovat luonnostaan joogeja. Ne osaavat yhdistää sekä asanat että mielen harjoittelun. En varmasti koskaan lakkaa hämmästelemästä niiden notkeutta, voimaa ja sulavuutta sekä loppumatonta kärsivällisyyttä. Ja tietysti hetkessäelämisen taitoa. Vaikka takana olisi tiukka kolmiodraama, se unohtuu hetkessä. Samoista raameista myös löytyy yhtä aikaa niin lempeä kehrääjä kuin kylmäverinen tappajakin. Valoa ja pimeyttä. Kaksi toisiaan täydentävää perusvoimaa.


Joogaopettajani Paula kansalaisopiston kurssilta sanoo aina, että vie jooga matolta arkipäivään. Kissat ovat oivaltaneet tämän. Niitä seuraamalla ja samalla Paulan sanoja makustellen minäkin alan päästä ytimeen, mitä jooga arjessa ehkä voisi tarkoittaa. Asanaa ja pranayamaa sopivasti arkiaskareiden väliin. Asenteen hiomista elämän antamien mahdollisuuksien äärellä. Olevan hyväksymistä vastustamisen sijasta. Tunnustamista, että elämä on välillä ihan perseestä ja välillä se on yhtä aurinkoa. So what. Yhtä hyviä tahi huonoja tuntemuksia molemmat. Tuntemuksia, joista molemmista voi päästää irti.



Jooga tuli omaan elämääni kolmisen vuotta sitten. Olin silloisessa elämäntilanteessani katkeamispisteessä mutta en itse ymmärtänyt sitä. Piti ensin katketa ja käydä pohjalla. Kokea se, miten vahvasti keho puhuu mielelle. Näin jälkeen päin tämä kokemus on ehkä paras lahja, joka minulle on annettu. Kehomieliyhteys avautui. Konkreettisesti. Onnekseni olin tuolloin jo löytänyt tieni joogatunneille. Ja sinne minä poroksi palanut rikkinäinen aina vaan raahauduin. Tunnin jälkeen tulin aina hiukan ehjempänä takaisin. Mieli taipui samalla, kun hiukset kääntyivät kiharaan.


Nykyään jooga merkitsee minulle ennen kaikkea elämänasennetta. Mielen harjoitusta elämän eteen tuomissa tilanteissa. Ja niitähän riittää. Mutta myös kroppa huutaa, jos mieli ei ymmärrä antaa keholle riittävästi rasitusta. Anna mulle asanaa ja hengitä, niin hiljenen! Toisinaan tarvitsen lempeää, toisinaan dynaamisempaa harjoitusta.

Mitään joka asentoon taipuvaa "käärmenaista" minusta tuskin koskaan tulee mutta etenen asanoissa omalla tasollani. Se onkin yksi joogan vahvuuksista. Jokaiselle löytyy se oma taso ja jooga sopii sille tasolle sovitettuna ihan kaikille. Ikään, kokoon, kuntoon ja lähtönotkeuteen katsomatta. Ja tekee hyvää. Hoitaa niin mieltä kuin kehoakin. Aina ei harjoitusvastukseksi edes tarvita arkiaskareita kummempaa. Tekemisen väliin voi annostella vahvistavan soturisarjan tai läsnäoloon juurruttavan puun. Mielen harjoitusalustaksi puolestaan käy vaikka perjantai-illan kassajono Prismassa. Mitä vain, missä ärsytyskynnys ja x-käyrä alkaa helposti nousta.

Kotona on harvoin niin hiljaista, että olisi mahdollistakaan tehdä pidempää asanasarjaa ilman keskeytyksiä. Ehkä vielä joskus sekin aika tulee, mutta tässä hetkessä joogatunneilla kodin ulkopuolella on paikkansa. Bonuksena tulee aina myös ryhmäenergiaa. Ja väliin on hyvä käydä hakemassa oppia ja lisämausteita omaan harjoitukseenkin. Kanssaolo kehittää.

Olen kokenut, että on hyvä käydä eri joogaopettajien tunneilla. Tähän kannusti jo ensimmäinen joogaopettajanikin. Ja oli siinä kyllä oikeassa. Kaikilla opettajilla on oma tyylinsä opettaa ja jokaisella on eri asioita annettavanaan. Havahtumisen siemeniä, joita opettajan oma kokemuspohja ja mennyt elämä linjaa. Paulalla on hyvin lempeä tyyli opettaa. Tunneilla on käyty asanoiden lisäksi joogan filosofista taustaa, mikä on minulla aiemmin ollut enemmän itseopiskelun varassa. Olen tykännyt tästä kovasti. Paulan tunneilta omaan harjoitteluun ovat tulleet mukaan myös ohjatusti apuvälineet. Vyö ja tiilet, jotka helpottavat asanoiden linjaamista.

Lopuksi pitää vielä todeta, että tämän kevään joogakurssi kansalaisopiston tuntitarjonnasta  oli haasteellista valita. En oikein osannut arvioida omaa "tasoani" kurssikuvausten perusteella. Valitsin ensimmäisenä täysin vääräntasoisen kurssin. Sen sijaan, että olisin "tyytynyt kohtalooni", otin heti yhteyttä kansalaisopistoon ja kerroin asiasta. Minulle tarjottiin saman tien vaihtokurssia ja pääsin mukaan jo seuraavan viikon tunnille. Sain erinomaisen asiakaspalvelun lisäksi myös rahoilleni vastinetta. Oman kokemuksen perusteella suosittelen samaa muillekin. Jos selkeästi huomaatte olevanne täysin väärässä ryhmässä tai kurssilupaus ei vastaa todellisuutta, tuokaa asia esille. Myös palautteen antaminen kurssisisällöistä kannattaa. Vain niin kurssit voivat kehittyä.

Kesää kohti mennään ja luonto tarjoaa ihanat puitteet. Matolle ja minulle. Ehkä myös sinulle?

Namaste
Paula ja Puistokartanon tiistairyhmän joogit!
Oli ilo kulkea hetki kanssanne.

***



Kansalaisopiston kurssitarjonta löytyy osoitteesta kansalaisopisto.kuopio.fi

Ja Paulan kotisivut osoitteesta www.joogaolo.fi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti